Back to black

Välillä on ihan ok nähdä mustaa, nimittäin kiiltävää, kiinteää, kiih.. niin. Munakoisot on ihmeellisiä. Ne on niin houkuttelevan näköisiä, mutta lopputulokset on kerta kaikkiaan vetisiä  ja mössähtäneitä. Vähän niinkuin länsimaalaisessa yhteiskunnassa moni asia päältä kaunis, sisältä jotain muuta... Äh, tämän ei pitänyt olla mikään munakoisojen parjaus, sillä niistä saa aikas hyviä pöperöitä, sen tietää jo Jamie Oliverkin (tai mitäpä Jamie ei tietäisi munakoisoista). 

Mustaa nahkaa...

Tein ystävän suosittelemana Jamie Oliverin munakoisotekelettä, Aubergine Parmigianaa,  joka on itse asiassa tyypillinen italialainen ruoka (JO:n sivuilla kiistellään siitä, miltä alueelta, joten en ota siihen kantaa tiedonpuutteen vuoksi). Ohje löytyy Jamien sivuilta, ja totta maar laiskuuttani en nyt sitä tänne rustaa, sillä aion kiirehtiä tästä hakemaan aamupalatarvikkeita ennen kuin kuukahdan kynnykselle. Maybe later folks!

Sen sanon kuitenkin, että tätä tomaatti-munakoisohässäkää söin sekä sellaisenaan että pastan kastikkeena. Ja sitä tuli paljon.. Hyvä parmesaani on reseptin juju, sillä itsessään munakoisot eivät ole mitään maunjättiläisiä. Siis reippaalla kädellä parmesaania.

Before

After

Versiointia: tofu-kookoskeitto

Viime viikko hurahti asuntoasioissa ja kokkaus- sekä blogiasiat jäivät vähemmälle huomiolle. Meillä lähestyy muutto ensimmäiseen omaan kotiin, ja en mielellään muuttaisi sinne mitään turhaa kaappien täytteeksi. Tästä johtuen olen vimmatusti siivonnut kaapeista kaiken turhan ja kipittänyt viemään pusukkoita milloin vaatekierrätykseen milloin kirppiksille. Siinä sivussa olemme syöneet milloin mitäkin loihdittua pikaruokaa sekä nautiskelleet vielä lähiravintoloista, kuten Mountain-nepalilaisesta ravintolasta. Ei ole parempaa Malai koftaa, kuin heidän tarjoilemansa..


Tätä häslinkiviikkoa edeltävinä päivinä tuli kuitenkin kokeiltua uusia reseptejä, joten latelen ne vielä tähän ennen kuin uusi viikko ja uudet reseptit valtaavat mielini (pelkästään yhden viikon ajalta tuli kerättyä viisi uutta reseptiä... kuka näitä ehtis tehdä samalla tahdilla?). Mutta nyt siis esittelyssä ystäväni blogista temmattu Thaimaalainen kana-kookoskeitto, jonka versioin tofu-kookoskeitoksi. En olisi viitisen vuotta sitten tiennyt, että meikäläisestä tulee tofunkin ystävä, mutta niin vaan makuaisti muuttuu (kun sitä muutetaan). Tämä keitto maistui myös talouden lihansyöjälle, sitä ihmettelin vielä enemmän. Mukava yllätys siis, että tätä keittoa saa tehdä toistekin ja sen teen mielelläni! Ihania makuja. Sopisi todella hyvin myös jonkin menukokonaisuuden alkukeitoksi.


1 paketti maustamatonta tofua (varmaan maustettuakin voisi kokeilla? tai maustaa itse ensin)
1 sipuli
2 porkkanaa
2 chiliä
pala inkivääriä
2 valkosipulin kynttä
nippu sitruunaruohoa (mulla ei ollut tätä...)
nippu korianteria
puolikkaan limen mehu
5 dl vettä + kanaliemikuutio (käytin luomukanaliemikuutoita, kun niitä on vielä jäljellä, vaihdetaan kasvisliemikuutioon jatkossa)1 purkki kookosmaitoa

Lisäksi höyritin keittokattilan päällä erilisessä höyrytysosassa kauden tuoretta parsakaalta ja viskasin valmiiseen keittoon päälimmäiseksi. Parsakaali parantaa vaivat ;-)

Suikaloi kasvikset ja paista pannulla pehmeiksi. Inkiväärin voi laittaa joko raasteena tai paloina, yhteensä kuitenkin noin ruokalusikallinen. Kuumenna vesi, jossa on kanaliemikuutio ja lisää hieman pehmenneet kasvikset. Kuutioi tofu ja heitä mukaan.

Lisää myös hienonnetut sitruunanruohot ja korianterit sekä kookosmaito. Mukaan voi heittää myös hieman suolaa oman maun mukaan. Purista limen mehu keitokseen. Kiehuttele koko soppaa vielä noin 20 minuuttia. Koristeeksi voi lisätä vielä hieman korianteria.