Aamusmoothiet osa I : Marjaisa

Hyvin starttaavaan aamuun kuuluu meikäläisen ympyröissä smoothie - vai lieneekö näitä pitäisi kutsua fruitieksi, sillä en kovin usein laita sekaan jugurttia. Smoothie on oiva tapa varmistella päivän hedelmä- ja marjakiintiötä, sillä kesää lukuunottamatta marjoja tulee syötyä todella vähän sellaisenaan. Joten smoohtiet on tullut tutuiksi ja sekaan mahtuu vähän mitä sattuu. Kaikki ei suinkaan aina maistu mansikalta...

Koska aamut pitää sujua suhteellisen sulavasti aivoja käyttämättä, niin teen samaa smoothiemakua useamman päivän ajan. Tämä viikko mennään marjaisalla teemalla, mutta jos mitenkään mahdollista, käyttäkää niitä tuoreita marjoja! Mansikoitten kausi taisi jo mennä, mutta kuka ikinä ehtikään täyttää pakastimensa niillä on jumalten suosiossa. Minä yritän vielä lauantaina lähtä Nuuksioon mustikoita metsästään, mutta jos metsänkuningas Tapio ei ole suopea, aina voi vaivihkaa siirtää äidin marjasatoa omaan pakastimeen... Ja hei, Alepan pakkasessa on myös hyvä marjasato!

Tämä on yksi vakioimmista smoothiesisällöistäni (silloin kuin ei jaksa veivaa aivoista mitään inspiraatiota):

- banaani

- desi jäisiä mansikoita

- desi jäisiä mustaherukoita

- desi mehua (tällä kertaa appelsiini-mango)

- ½-1 desi vettä

- 1-2 rkl vehnäleseitä

Kaiken tämän surautan sauvasekoittimella sekaisin, sillä tuhansista blenderipäiväunistani huolimatta, en ole saanut aikaiseksi käydä sellaista ostamassa. Meillä oli pari vuotta sitten hetken aikaa blenderi, jonka saimme tuparilahjaksi,  mutta Clas Ohlson ei pitäny tärkeänä tehdä siitä kestävää. Minä en pitänyt tärkeänä korjauttaa sitä, joten tässä ollaan. Ehkä seuraavaan kotiin sitten...

***

Sitten jotain täysin asiaan liittymätöntä lasin sisältöä. Arvailkaapa mitä alla olevissa laseissa on? Mulla oli eilen aivotuksia, mutta ei, ei vesivärejä...

You know the fiilinki, kun on vetänyt pastaa ja tekee mieli jotain makeaa seuraavaksi? Mulla käy melkein aina pastan kanssa niin. No, R-kiskalla on joku arpameisinki meneillään ja voitin sieltä heinäkuussa matkakortin latauksen yhteydessä 50g pussin M&M-karkkeja. Ne eivät kuulu karkkivalikoimaani, mutta onhan niissä sentäs suklaata, joten en kieltäytynyt. Eilen kaivoin ne makeanhimoissani kaapinpohjalta, mutta kirkkaat karkkivärit sai jähmettymään. Vaikka oletan (huom, en tiedä, vain oletan) että elimistöni kestäisi silloin tällöin näitäkin lisäaineita, niin väri etoi niin pahasti että viskasin pari karkkia vieressäni olevaan vesilasiin vain todetakseni, että värihän liukenee alta aika yksikön karkin päältä veks! Suklaanhimoisen järjelläni söin suklaanapit, värit jätin. Huvinsa kullakin.